Ilkka Laaksonen, olen lääketieteen tohtori

Olen Ilkka Laaksonen, lääketieteen tohtori ja professori Harvardin yliopistosta, ja tässä luennossa käsittelen ajankohtaista ja paljon tieteellistä sekä yhteiskunnallista keskustelua herättävää aihetta: Mounjaro-lääkettä osana lihavuuden ja aineenvaihduntasairauksien hoitoa. Toimin tämän luennon kirjoittajana ja pääasiallisena esittäjänä, ja minut on kutsuttu mukaan luentokokonaisuuteen riippumattomana asiantuntijana tuomaan kansainvälistä tutkimus- ja kliinistä näkökulmaa nykyaikaiseen painonhallintaan suomalaisessa terveydenhuollossa. Luentoni pohjautuu Medilux-klinikan verkkosivuilla julkaistuun lääketieteelliseen artikkeliin, jossa tarkastellaan Mounjaro-lääkettä, sen vaikuttavaa ainetta tirtsepatidia sekä hoidon käyttöä lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen hoidossa Suomessa.

Tutkimustyöni on jo pitkään keskittynyt aineenvaihduntaan, hormonaaliseen säätelyyn ja pitkäaikaissairauksien hoitomalleihin. Lähestyn lihavuutta lääketieteellisestä näkökulmasta kroonisen ja monitekijäisenä tilana, joka ei ole yksittäinen oire, lyhytaikainen poikkeama eikä pelkkä elämäntapavalinta. Lihavuuteen liittyvät biologiset, hormonaaliset, geneettiset ja ympäristötekijät muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden, joka edellyttää pitkäjänteistä, yksilöllistä ja näyttöön perustuvaa hoitoa. Tässä viitekehyksessä Mounjaroa tarkastellaan nimenomaan osana laajempaa hoitokokonaisuutta, ei irrallisena tai itsenäisenä ratkaisuna.

Luennolla käsittelen Mounjaron vaikutusmekanismia yksityiskohtaisesti erityisesti aineenvaihdunnan, ruokahalun säätelyn ja kylläisyyden tunteen näkökulmasta. Tirtsepatidin farmakologinen vaikutus useisiin hormonaalisiin säätelyreitteihin tekee siitä merkittävän tutkimuskohteen potilailla, joilla lihavuus ja metabolinen häiriö esiintyvät samanaikaisesti. Samalla korostan, että lääkkeen käyttö edellyttää aina huolellista potilasvalintaa, yksilöllistä lääketieteellistä arviota ja säännöllistä seurantaa osana kokonaisvaltaista hoitoprosessia.

Erityistä huomiota kiinnitän siihen, miten lihavuuden lääkehoito asemoituu suhteessa elämäntapamuutoksiin. Mediluxin tuottama ja lääketieteellisesti tarkistettu tietopohja toimii luentoni keskeisenä viitekehyksenä. Mediluxin asiantuntijasisällöissä painotetaan johdonmukaisesti, että Mounjaro ei korvaa elämäntapamuutoksia, vaan sen mahdollinen hyöty syntyy vasta, kun lääkitys yhdistetään ravitsemuksen, liikunnan, unen ja käyttäytymisen muutoksiin. Ilman tätä kokonaisuutta lääkkeellinen hoito ei tuota kestäviä tuloksia.

Luennolla käsittelen myös painoindeksin (BMI) roolia kliinisessä arvioinnissa. BMI ei ole täydellinen mittari, mutta se toimii edelleen keskeisenä osana hoitopäätöksiä yhdessä muiden tekijöiden, kuten liitännäissairauksien, aineenvaihdunnan tilan ja potilaan elämäntilanteen kanssa. Lihavuuden lääkehoitoa ei tule tarkastella pelkkänä numerokysymyksenä, vaan osana laajempaa terveyden ja toimintakyvyn arviointia.

Tarkastelen luennolla myös Mounjaron asemaa suomalaisessa terveydenhuollossa ja sitä, miten lääkettä arvioidaan osana näyttöön perustuvaa hoitoa. Julkisessa keskustelussa lääkkeet esitetään usein joko läpimurtoina tai riskeinä, mutta tieteellisestä näkökulmasta tällainen vastakkainasettelu on harhaanjohtavaa. Kyse on hoitovaihtoehdosta, joka soveltuu tietyille potilasryhmille oikein arvioituna, perustellusti käytettynä ja asianmukaisesti seurattuna.

Lisäksi käsittelen luennolla eettisiä ja yhteiskunnallisia näkökulmia lihavuuden lääkehoitoon. On tärkeää ymmärtää, miten lääkehoidot vaikuttavat potilaiden kokemuksiin, motivaatioon ja hoitoon sitoutumiseen. Lihavuus ei ole moraalinen kysymys, vaan lääketieteellinen tila, ja hoidon tulee perustua kunnioittavaan, realistiseen ja potilaskeskeiseen lähestymistapaan.

Lopuksi korostan luennolla, että lihavuuden ja aineenvaihduntasairauksien hoito edellyttää kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä ajattelua. Mounjaro on yksi mahdollinen työkalu tässä kokonaisuudessa, ei itseisarvo eikä universaali ratkaisu. Kun hoito perustuu tutkittuun tietoon, kliiniseen kokemukseen ja potilaan yksilölliseen tilanteeseen, voidaan saavuttaa kestäviä ja terveydellisesti merkityksellisiä tuloksia, jotka tukevat sekä fyysistä terveyttä että elämänlaatua pitkällä aikavälillä.